Metro ja Ateenan henki

Miltä kaupunki näyttää, kun sitä katsoo metron vaunuista ja asemilta? Metroa pidetään urbaanin elämän symbolina. Metro rytmittää kaupunkilaisten arkea ja juhlaa. Se kuljettaa kaupunkilaiset ja matkailijat paikasta toiseen. Kouluun, töihin, keskustaan, harrastuksiin, nähtävyyksiä katsomaan. Metro jakaa ja halkoo kaupunkeja. Se yhdistää eri kaupunginosia, mutta myös erottaa niitä ja niissä asuvia ihmisiä toisistaan. Kaikkien kaupunkien metrot ovat tässä mielessä sekä erilaisia että samanlaisia.

Näitä asioita mietin, kun matkustelin muutaman päivän ajan Ateenan metrossa vieraillessani kaupungissa syyskuussa. Ateenan metro ei ole maailman mittakaavassa suuri. Sen tunnelma poikkeaa selvästi Lontoon, Pariisin tai New Yorkin metroista. Se tuoksuu erilaiselta kuin Helsingin metro. Linjoja on kolme. Kuten monet kaltaiseni satunnaiset matkailijat, matkustin pääasiassa sinisellä linjalla keskustan tuntumassa. Reittini kulki välillä Syntagma – Megaro Moussikis.

img_7214

Syntagaman metroasema on Ateenan keskustan sydämessä, Syntagman eli perustuslain aukiolla. Siitä avautuvat turistien suosimat ostoskadut, mutta se on myös politiikan näyttämö. Kreikan parlamentti kohoaa uljaana aukiota vastapäätä. Juuri tälle aukiolle kansalaiset kokoontuivat osoittamaan mieltään Kreikan talouskurjimuksen kuristaessa ihmisten arkea.

Syyskuun lopulla 2016 aukiolla on rauhallista. Turistit parveilivat hillitysti aukiolla räpsytellen kameroitaan ja etsien matkamuistomyymälöitä. Kaupungin asukkaat kulkivat kiireettömän määrätietoisesti omille asioilleen.

Megaro Moussikisin asema sijaitsee vain parin metropysäkin päässä Syntagmasta Ateenan konserttisalia vastapäätä. Alueella on suurlähetystöjä, sairaaloita ja hotelleja. Linja vie Ateenan lentokentälle. Näin metro laajentaa kaupungin osaksi globaalia verkostoa, jossa ihmiset liikkuvat paikasta, kaupungista ja maasta toiseen.

Noina syyskuun lopun päivinä Ateena näyttäytyi metron pysäkeiltä ja asemilta tarkasteltuna rauhallisena, hieman nukkavieruna kaupunkina, jolla on suuri historia. Tunnelma asemilla oli rauhallinen, jopa raukea. Kaiuttimista soi aika ajoin klassinen musiikki, säesti ihmisten odotusta laitureilla.

Matkustajat suhtautuivat ystävällisen välinpitämättömästi toisiinsa. Vain jonkin kerran kerjäläinen tai kreikaksi saarnaava julistaja katkaisi vaunujen hiljaisen puheensorinan. Asemien seiniä koristivat kaupalliset mainokset ja muutama televisio. Valvontakameroita näkyi siellä täällä, kun ne vartioivat matkustajien liikkeitä.

img_7215

Ateenan metrolla voi tehdä muitakin aikamatkoja. Akropolis -nimeä kantava metroasema vie satunnaisen matkailijan eurooppalaisen kulttuurin, sivistyksen ja poliittisen ajattelun syntysijoille. Akropolis-asema tervehti matkustajaa museoista tutuilla vitriineillä, jonne on koottu arkeologista esineistöä todistamaan Ateenan vallasta ja voimasta. Historia tihkui kylteistä, jotka opastivat turisteja Akropolis-kukkulalle ja alueen museoihin. Lauantai-iltana metroaseman seutu täyttyi iloisista illanviettäjistä, jotka kulttuurinälkänsä tyydytettyään halusivat huvittelua, ruokaa ja juomaa. Todistinpa sattumalta myös kreikkalaisia häitä. Sulhanen odotti morsianta juhlavieraittensa kanssa kukkulan kupeeseen rakennetun pienen ortodoksikirkon portailla.

img_7212

Metro kuljettaa ateenalaisia ja satunnaisia matkailijoita paikasta ja ajasta toiseen. Ateenan metrossa kaupungin historia näkyy ja tuntuu. Nykyisyyden alta on vaikea nähdä kaupungin tulevaisuuteen. Metro pitää ihmiset ja elämän liikkeessä.

Kirjoittaja,

Dosentti, yliopistonlehtori

Johanna Sumiala

Share...Share on Facebook6Share on VKShare on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0Pin on Pinterest0

Comments

comments